Neuropsykologinen tutkimus

Neuropsykologiseen tutkimukseen tullaan yleensä lääkärin lähetteellä. Tutkimuksessa arvioidaan lapsen tai nuoren tiedonkäsittelyn toimintoja, kuten päättelyä, kielellisiä-, muisti- ja oppimis-, havainto- sekä tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen toimintoja. Tutkimuksessa kartoitetaan myös käyttäytymistä, sosiaalisia taitoja, itsesäätelyä ja tunne-elämää. Tavoitteena on löytää tiedonkäsittelyn vahvuudet ja heikkoudet sekä suunnitella tarvittavia tukitoimia (mm. kuntoutustarpeet). Tutkimuksessa tietoa kerätään kehityksestä ja nykytilanteesta haastatteluiden, kyselyiden sekä neuropsykologisten tutkimusmenetelmien avulla. Tutkimus suunnitellaan yksilöllisesti, ja sen tyypillinen kesto on kysymyksenasettelusta riippuen 4-7 tuntia. Tutkimuksesta annetaan sekä suullinen että kirjallinen palaute lapselle/nuorelle ja hänen perheelleen, lisäksi tilanteen mukaan myös esim. koululle tai opiskelupaikkaan verkostoneuvotteluissa. Neuropsykologinen tutkimus voidaan tehdä mm. kehityksellisiin ja oppimisvaikeuksiin (esim. kielellinen erityisvaikeus, kehitysviive tai – vamma, lukivaikeus, matematiikan oppimisvaikeus), neuropsykiatrisiin häiriöihin (esim. tarkkaavuushäiriö ADHD tai ADD, autismin kirjon häiriöt, Tourette) ja neurologisiin sairauksiin tai vammoihin liittyvien neuropsykologisten oireistojen, tilojen, muutosten tai piirteiden selvittämiseksi. Neuropsykologinen tutkimus tarvitaan aina ennen neuropsykologisen kuntoutuksen aloittamista kuntoutuksen tavoitteiden ja sisällön määrittämiseksi.

 

Neuropsykologinen kuntoutus

Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteena on kohentaa ja ylläpitää lapsen tai nuoren toimintakykyä arjessa, kotona ja koulussa. Kuntoutukseen ohjautumisen syynä voivat olla mm. kielelliset vaikeudet, lukivaikeus, matematiikan oppimisvaikeus, visuaalisen hahmottamisen vaikeus, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet tai sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet. Kuntoutuksen menetelmät valitaan lapsen ikätason ja neuropsykologisten erityispiirteiden mukaan. Menetelminä voivat olla vaikeusalueeseen kohdistuva harjoittelu, vahvuuksien hyödyntäminen, opiskelu- ja toimintastrategioiden vahvistaminen, apuvälineiden käytön ohjaus ja/tai toimintaympäristön muokkaaminen. Kuntoutuksessa tuetaan aina lapsen/nuoren itsetuntoa, selkeytetään minäkuvaa sekä annetaan psykoedukaatiota erityisvaikeuksista lapselle/nuorelle itselleen sekä hänen perheelleen. Verkostotyöskentely koulun ja muiden lapsen/nuoren elämässä tärkeänä vaikuttavien ryhmien kanssa on olennainen osa kuntoutusprosessia. Neuropsykologinen kuntoutus on lääkinnällistä kuntoutusta, joka perustuu neuropsykologiseen tutkimukseen sekä laadittuun kuntoutussuunnitelmaan. Maksajana voi toimia perusterveydenhuolto, Kela, vakuutusyhtiö tai huoltajat.

 

 

Lue lisää neuropsykologiasta, neuropsykologisesta tutkimuksesta ja kuntoutuksesta Suomen Neuropsykologisen Yhdistyksen sivuilta www.neuropsykologia.fi

Saat kattavasti tietoa mm. siitä

  • Kuka on neuropsykologi
  • Mitä neuropsykologia on
  • Mitä neuropsykologisessa tutkimuksessa tehdään
  • Mitä neuropsykologinen kuntoutus on ja kenelle se soveltuu
Close Menu